Opiskeluhuoltosuunnitelma Maitoisissa

Opiskeluhuoltosuunnitelma kansanopiston oppivelvollisuuskoulutusta varten

Jämsän Kristillinen Kansanopisto /
Maitoisten opistokampus

Sisällys

1. Tuen ja ohjauksen palvelut ja suunnitelmat Jämsän Kr. Kansanopistossa
2. Opiskeluhuollon kokonaistarve
3. Yhteisöllinen opiskeluhuolto
4. Yksilökohtainen opiskeluhuolto
5. Opiskeluympäristön terveys ja turvallisuus
6. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuranta
   
   Liite A. OPPIVELVOLLISEN NUOREN POLKU MAITOISISSA KANSANOPISTON OPPIVELVOLLISUUSKOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA
   
   LOMAKE 1 Suostumus opiskeluhuollon palveluihin
   
   LOMAKE 2 Opiskeluhuollon kertomus
   
   LOMAKE 3 Muistio kiusaamistilanteen selvittelystä

1. Tuen ja ohjauksen palvelut ja suunnitelmat Jämsän Kristillisessä Kansanopistossa

2. Opiskeluhuollon kokonaistarve

Jämsän Kristillisen Kansanopiston Maitoisten opistokampuksella opiskelee 80 oppivelvollista opiskelijaa. Oppivelvollisella on oikeus saada riittävästi opinto-ohjausta sekä muuta ohjausta ha­ku­vel­voitteidensa täyttämiseksi (Oppivelvollisuuslaki 10 §). Opiskelun ohjauksen ja tuen tarkoitus kan­san­opis­tois­sa on mm. tukea ja ohjata opiskelijaa siten, että hän kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle so­veltuvia koulutusta ja uravalintaa koskevia ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on myös tukea opiskelijaa opis­kelun aikaisessa elämäntilanteessaan. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan valmiuksia ottaa vas­tuuta omasta oppimisestaan ja omasta elämästä laajemmin. Ohjauksen keinoin voidaan tukea oppimaan op­pimista, kehittää opiskelutaitoja, tukea itsearviointitaitojen kehittymistä, vahvistaa opiskelijan itsetuntoa ja parantaa hänen ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia ja siksi myös ver­taistuki on osa opiskelun ohjausta ja tukemista.

Opiston henkilöstö antaa kullekin opiskelijalle tämän tarvitsemaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta sekä neu­­von­taa ja tukea. Opetus- ja muu henkilöstö vastaa erilaisten opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tekee yh­teis­työtä tarvittavien ohjaus- ja tukihenkilöstöön kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Opistolla var­mis­te­taan, ett­ä opiskelijat tiedostavat oikeutensa ja vastuunsa omasta oppimisestaan ja opintomenestyksestään. Ope­tus- ja muu henkilöstö tukee opiskelijaa yksilöllisen oppimispolun löytämisessä ja sen mukaan ete­ne­mi­ses­sä.

Nuoren opiskelua tuetaan yhteistyössä opiskelijan, huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Oh­jauk­ses­sa on huomioitava opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, osaaminen ja elämäntilanne. Eri­tyisesti on kiinnitettävä huomiota niiden opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai op­pimisvaikeuksia tai elämänhallintaan liittyviä haasteita. Mikäli opiskelun alussa tai aikana havaitaan joi­ta­kin opiskelijoiden fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyvä seikkoja, jotka tulisivat vai­keut­ta­maan opinnoissa etenemistä, on tilanne selvitettävä mahdollisimman pian ja pyrittävä löytämään keinoja opis­kelijan tukemiseen. Oppilaitos ja sen ylläpitäjä voi tarpeellisia tukitoimia pohtiessaan tehdä yhteistyötä tar­vittaessa paikallisten tai alueellisten eri alan asiantuntijoiden kanssa opiskelijan opiskeluvaikeuksien rat­kai­semiseksi.

Opiskeluhuolto on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hy­vin­voinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opis­kelijan etu on etusijassa opiskeluhuollossa. Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan opiskelijahuoltoon. Opis­keluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Hyvinvointialueen palveluvastaavina toimivat seuraavat henkilöt:

Opiskelijaterveydenhuolto: palveluvastaava Veera Nurmo-Jousmäki

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut: palveluvastaava Veera Nurmo-Jousmäki

Opiskeluhuollon psykologipalvelut: palveluvastaava Veera Nurmo-Jousmäki

Psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat opiskelijan saatavilla ja ne jär­jes­tetään lain edellyttämässä määräajassa. Opiskelijan yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet ote­taan huomioon opetuksen arjessa sekä tarvittavan tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Monialainen yh­teis­työ on keskeistä. Opiskeluhuoltoa ohjaa luottamuksellisuus ja kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huo­ltajaan.

Opistossa opiskeluhuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työn­tekijöiden tehtävä. Opiston johtosäännön (§ 10) mukaan Maitoisten opistokampuksen pedagogisen rehtorin tehtävänä on johtaa opis­ke­luhuoltotyötä Maitoisten opistokampuksella. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää ja sen tehtävänä on vahvistaa osal­li­suu­den, turvallisuuden ja huolenpidon ilmapiiriä opetuksessa. Jokaisella opiskelijalla on myös oikeus yk­si­lö­koh­taiseen opiskeluhuoltoon, joka voi olla sekä ehkäisevää että tukea antava. Yksilökohtaista opis­ke­lu­huol­toa toteutetaan opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Monialainen yhteistyö on opis­ke­lu­huol­los­sa keskeistä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon nuoren edun en­sisijaisuus. 

3. Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiston toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opis­ke­li­joi­den oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opis­­keluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Opiston toiminnassa pyritään en­nal­ta­eh­käisevään toimintaan terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Yhteisöllisen opiskeluhuollon to­teut­ta­mi­seen osallistuu koko opiston henkilökunta ja sitä kautta vastuu oppilaitosyhteisön turvallisuudesta ja muusta hy­vinvoinnista on kaikilla oppilaitosyhteisössä työskentelevillä. Maitoisten opistokampukselle laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteistyössä opiskelijoiden kanssa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota toteutetaan lukuvuoden aikana.

Luvussa 1 esitetty kaavio kuvaa tuen ja ohjauksen palveluiden kokonaisuutta Jämsän Kristillisessä Kansanopistossa. Kuviosta poiketen Maitoisten opistokampuksella ei ole ns. opistokuraattoria vaan pelkästään hyvinvointialueen kuraattoripalvelut. Opetus- ja ohjaushenkilöstön OOH-tiimin työntekijät toteuttavat yhteisöllistä opiskeluhuoltoa opetussuunnitelman mukaisilla tunneilla, erityisesti ryhmänohjaustunneilla, talon tunneilla, keskustelutunneilla ja teemapäivissä. Näillä tunneilla käsitellään si­sä­op­pi­lai­tos­elämään ja oppilaitosviihtyvyyteen liittyviä teemoja, kuten unen ja palautumisen mer­ki­tys­tä, yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä, järjestyssääntöjä, itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja. Tunnit käsittelevät myös opiskelijahuoltoon liittyviä teemoja, kuten ennaltaehkäisevää päihdetyötä, so­me­käyt­tä­y­tymistä, kiusaamista, rasismia, vuorovaikutusta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, mielenterveyttä, itsensä joh­tamista jne.

Opiskelijoille järjestetään Ohjausta yksilöllisesti tai yhteisöllisesti, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksen tai ver­tais­ohjauksen sekä näiden yhdistelmänä. Kansanopistoissa yhteisöllinen ohjaus korostuu. Opistoilla on mah­dol­lisuus toteuttaa ohjausta eri muodoin ja toimintatavoin. Ohjausta voidaan toteuttaa tarvittaessa yh­teis­työs­sä työelämän kanssa, jolloin siinä voidaan huomioida opiskelijan jatkokoulutus- ja urasuunnitelmia. Opin­to-ohjauksella on keskeinen rooli myös työelämäyhteistyössä ja erilaisten kou­lu­tus­yh­teis­työ­mah­dol­li­suuk­sien toteuttamisessa, kuten oppilaitokseen tutustumisessa. Ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijoita si­ten, että he voivat onnistua opinnoissaan, motivoituvat jatkamaan opiskelua ja löytävät paikkansa seu­raa­van koulutusvaiheen opinnoissa. Keskeiset ohjaukselliset tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen opis­ke­lu­suun­nitelmaan.

Ryhmänohjaajat vastaavat oman ryhmänsä pääasiallisesta ohjauksesta opisto-opinnoissa. Ryh­män­oh­jauk­ses­sa kiinnitetään huomiota mm. opiskelijoiden perehdyttämiseen opiston toimintaan, opisto-opiskelun me­net­telytapoihin, opintojen ja aikataulutuksen suunnitteluun ja ryhmähengen luomiseen. Erityisesti opintojen al­kuvaiheessa ryhmänohjaajien antaman ohjauksen merkitys on suuri.  Myös opinto-ohjaaja, kuraattori ja opiskelijater­vey­denhoitaja antavat ohjausta tarpeen mukaan omiin aihepiireihinsä liittyen sekä koulupsykologi opiston ai­kaisiin opintoihin. Jokainen opettaja antaa oppiainettaan koskevat ainekohtaiset ohjeet opis­ke­li­joil­leen. Opiston opinto-ohjaaja antaa sekä ryhmä- että yksilöohjausta erityisesti jatko-opintoihin liittyen. Ryh­män­oh­jaajat seuraavat omien opiskelijoidensa opintojen etenemistä ja poissaoloja kokonaisuutena.  Mikäli opi­s­ke­lija ei suoriudu opinnoistaan riittävällä tavalla, ryhmänohjaaja on hyvissä ajoin yhteydessä opiskelijaan ja huol­tajiin. Poissaolojen merkitsemiseen ja selvittämiseen käytetään Wilma-ohjelmistoa. Opettajat mer­kit­se­vät poissaolot ja myöhästymiset Wilmaan päivittäin. Wilma-tunnukset jaetaan myös alle 18-vuotiaiden opis­ke­lijoiden huoltajille.

Kaikki opiston opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan ja johonkin sen 4 toimikunnasta. Opiston opiskelijakunta muo­dostaa pienoisyhteiskunnan, jonka puitteissa saadaan valmiuksia ja kokemuksia yhteisössä ja yh­teis­kun­nassa toimimisesta sekä lisätään yhteiskunnallista tietämystä, aktiivista kansalaisuutta ja osallisuutta. Opis­toneuvosto vastaa opiskelijakunnan toiminnasta. Se on opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyöelin, joka ko­koontuu lukuvuoden aikana kahden viikon välein. Opistoneuvostossa ideoidaan opiston yhteisiä tapahtumia ja va­paa-ajan toimintaa opiskelijoiden omien ajatusten pohjalta ja aloitteet viedään tarvittaessa eteenpäin henkilöstön, sekä asian niin vaatiessa, johtokuntaan käsiteltäväksi. Opinto-ohjaaja toimii pienoisyhteiskunnan koor­di­naat­to­rina. Myös opiston johtokunta valitsee edustajansa opistoneuvostoon. Opistoneuvoston puheenjohtaja pyy­­detään mukaan lukuvuoden aikaisiin johtokunnan kokouksiin tuomaan opiskelijakunnan terveisiä.

Kaikilla opiskelijoilla on lukuvuoden aikana useita yleistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä edistäviä vas­tuu­teh­tä­viä, joihin henkilökunnan jäsenet ohjaavat heitä. Opiston keittiön henkilökunta ohjaa opiskelijoita suur­keit­ti­ön tiski- ja messivuoroihin, iltanuoriso-ohjaaja ohjaa opiston päärakennuksen yleisten tilojen iltasiivoukseen ja päi­vys­­täjä, siivoojat sekä opettajat ohjaavat asuntoloiden viikkosiivouksiin.

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena opiskelupäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetyt ja oh­ja­tut, täysipainoiset maksuttomat ateriat. Ruokailulla tuetaan opis­ke­li­joi­den tervettä kasvua ja kehitystä. Opiskelijaruokailun ja opiskelupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien vä­lipalojen järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus o­sal­­listua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yh­teistyössä opiskelijan, huoltajan ja mahdollisesti opiskelijaterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tu­kitoimista ja seurannasta opiskelijan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liit­tyvissä tarpeissa.

Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tehdään aktiivista yhteistyötä huoltajien kanssa ja tuetaan näin opiskelijan oppimisen edellytyksiä, ter­­vettä kehitystä ja hyvinvointia sekä vahvistetaan huoltajien osallisuutta sekä op­pi­lai­tos­yh­tei­sön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuo­rovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä huo­mi­oi­daan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen oppilaitoksessa vah­vistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja mah­dollista tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa.

Oppivelvollisen huoltajan tai muun laillisen edustajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suo­­ritettua. Koulutuksen ylläpitäjän on seurattava oppivelvollisen opintojen edistymistä ja ilmoitettava op­pi­velvollisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, jos oppivelvollinen ei suorita opintojaan opis­ke­lu­suun­nitelmansa mukaisesti. Jos oppivelvollinen on aikeissa keskeyttää oppivelvollisuutensa suorittamisen, kou­lutuksen ylläpitäjän on selvitettävä yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edus­ta­jansa kanssa mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai hakeutua muuhun kou­lu­tukseen. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen koulutuksen järjestäjän kanssa.

Ensisijaisesti ryhmänohjaajat vastaavat yhteydenpidosta huoltajiin. Opiskelijoiden saapuessa syksyllä en­sim­mäis­tä kertaa opistokampukselle järjestetään yhteinen aloitustilaisuus, jossa kerrotaan mm. huoltajien kanssa teh­tä­väs­tä yhteistyöstä aikatauluineen ja esitellään opistokampuksen henkilökunta. Alkusyksystä järjestetään huoltajille ja opis­kelijoille yhteinen kotiväen päivä, jossa käsitellään ajankohtaisten asioiden lisäksi mm. opiskelun ja asun­tolaelämän käytänteitä sekä opistolta saatavia ja anottavia tukitoimia. Huoltajat pääsevät tutustumaan opis­kelijan opintoihin. Joululomalle lähdettäessä perheet kutsutaan yhteiseen joulujuhlaan. Lukuvuoden päättyessä perheenjäsenet kutsutaan yh­teiseen kevätjuhlaan. Huoltajilla on kaikkien näiden kokoontumisten aikana mahdollisuus tavata kahden kes­ken opiskelijan ryhmänohjaajaa.

Opiskelijat ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajat saavat tietoa opintojen edistymisestä Wilmassa. Huoltajat vel­voitetaan seuraamaan oman nuorensa opintoja mm. Wilman välityksellä. Opiskelijalle mahdollisesti tule­vis­ta järj­es­tys­sään­törikkomuksista tai poissaoloista johtuvista seuraamuksista annetaan tieto alle 18-vuo­ti­aan opiskelijan huol­tajalle joko suoraan pedagogisen rehtorin lähettämänä tai ryhmänohjaajan välityksellä. 

Hausjärven kunta on asettanut paikallisen opiskeluhuollon ohjausryhmän, jonka työhön myös Jämsän Kristillisen Kansanopiston Maitoisten opistokampus osallistuu. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa kuntakohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista ennaltaehkäisevästi. Ryhmä kokoontuu syksyllä ja keväällä sekä tarvittaessa useammin. Ryhmä selvittää kunnan oppilas- ja opiskeluhuollolliset tarpeet op­pi­lail­ta­/opis­ke­li­joil­ta, henkilöstöltä ja huoltajilta. Pedagoginen rehtori edustaa opistoa opiskeluhuollon oh­jaus­ryh­mässä.

Opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävät:

• vastaa oppilas- ja opiskeluhuollosta esikoulusta lukioon
• vastaa kunta-/hyvinvointialuekohtaisen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelman seurannasta, arvioinnista ja kehittämisest
• vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmien tarkistamisesta vuoden sisällä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisest
• tarkistaa erityisen tuen oppilaiden päätösten ja asiakirjojen ajantasaisuuden
• opiskeluhuollon seutukunnallinen yhteistyö
• perehtyy valtakunnallisiin oppilas- ja opiskelijahuollon suuntauksiin ja ohjeisiin sekä tiedottaa tarvittavia toimijoita
• perehtyy kouluterveyskyselyn kunta-/hyvinvointialuekohtaisiin tuloksiin, tiedottaa ja suunnittelee toimenpiteitä
• koulut ja oppilaitokset voivat esittää toiveitaan oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyen opiskeluhuollon ohjausryhmälle

Oppilaitoksen ylläpitäjänä Jämsän Kristillinen Kansanopisto asettaa Maitoisten opistokampukselle oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän, joka vastaa opistokampuksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, to­teuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa opistokampuksella pedagoginen rehtori. Ryhmään kuuluvat lisäksi opin­to-ohjaaja, kuraattori ja opiskeluhuollon psykologi sekä opiskelijoiden ja huoltajien edus­taja. Tarvittaessa kutsutaan mukaan asiantuntijoita (esim. opiskeluterveydenhoitaja, nuorisotyö, poliisi, seu­rakunnan työntekijä jne.) sekä opiston muuta henkilökuntaa. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä ko­koontuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja tur­val­li­suuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen, arviointi ja ke­hit­tä­mi­nen.  Opiskeluhuoltoryhmässä käsiteltävät asiat muotoutuvat opiston tarpeiden mukaan. Teemoina voivat ol­la esim. kiusaaminen, oppituntien työrauha, uni ja palautuminen, mielenterveysongelmat, luvattomat pois­saolot, päihteettömyys, opiskelijaryhmien ryhmäytyminen, tasa-arvo, koulun yleinen turvallisuus ja opis­ke­luhuollon toteutuminen tai muut opetussuunnitelmasta tai oppilaitoksen säännöistä nousevat asiat. Ryh­mä suunnittelee toimia ongelmien vähentämiseksi ja toimii opettajien tukena ongelmatilanteissa. Ryhmä tie­dot­taa koteja käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista syyslukukauden alussa (Wilman välityksellä ja/tai kotiväen kurssilla). 

Opiskeluhuoltoryhmä sopii muistion kirjoittajan. Muistioon kirjataan aika, läsnäolijat, käsitellyt asiat, sovitut toi­menpiteet sekä vastuuhenkilöt. Pedagoginen rehtori arkistoi muistion tietosuojatulla tavalla ja tuo sen seuraavaan opis­ke­lu­huol­to­ryhmään, jotta voidaan tarkistaa sovittujen asioiden toteutuminen. Oppilaitoskohtaisen opis­ke­lu­huol­to­ryh­män muistiot kootaan omaan kansioon ja säilytetään tietosuojattuna 10 vuotta. 

4. Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opis­keluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista opis­ke­lu­huol­toa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista ke­hi­tystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien eh­käi­sy. Opiskelijoiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä opiskeluhuollon tu­en rakentamisessa, että opiston arjessa. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa otetaan huomioon ai­kuis­tuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan kehittyvä itsenäisyys ja oma vastuullisuus.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suos­tu­muk­seen. Lain mukaan huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita. Opis­ke­lijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja rat­kai­suissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään koskevan opis­ke­lu­huol­toasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huol­ta­jal­leen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista.  Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luot­ta­muk­sel­lista. Työ järjestetään niin, että opiskelija voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Opis­ke­lu­huoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä, ja ryhmän ko­koon­pano, perustuu opiskelijan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Opiskelijan tai huoltajan yk­si­löi­dyl­lä suullisella tai kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yh­tei­styötahoja tai opiskelijan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on oi­ke­us pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä opiskelijaa kos­ke­van asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kir­jaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opis­ke­lu­huol­tokertomukseen (Wilmassa). Kirjauksia voivat tehdä myös muut asian­tun­ti­ja­ryh­män jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

• yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
• asian aihe ja vireille panija
• opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
  

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mi­tä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Opiskeluhuoltokertomukset sekä muut opis­keluhuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opis­ke­lu­huoltorekisteriin Wilmassa. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka kos­kevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön säädetysti po­ti­las­ker­to­muk­seen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilaitoksen edustaja kirjaa asiakastiedot kuraattorin asia­kas­kertomukseen.

Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on sa­las­sa­pi­to­vel­vollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle vi­ranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja to­teuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä opiskelijan opettajalle, pe­da­go­gi­sel­le rehtorille ja opetuksen järjestäjälle opiskelijan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät vält­tämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tie­dos­ta, joka on välttämätön opiskelijan tai muiden opiskelijoiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luo­vu­tet­ta­va tieto voi koskea muun muassa sellaista opiskelijan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huo­mi­oon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luot­ta­muk­sen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan opiskelijan tai huoltajan suostumus salassa pi­det­tä­vän tiedon luovuttamiseen.

Jos opiskelija siirtyy toisen opetuksen ylläpitäjän tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman ope­tuksen järjestäjän tai ylläpitäjän on pyydettävä opiskelijan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus sii­hen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset sa­las­sa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen jär­jes­tämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle ope­tuk­sen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan an­taa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskelijaterveydenhoitaja on opiskelijoiden saavutettavissa oppilaitoksessa yhtenä päivänä kahdessa viikossa. Opis­ke­lijat voivat mennä opiskelijaterveydenhoitajan vastaanotolle aikaa varaamatta. Tapaturmatilanteissa ol­laan yhteydessä alueen päivystykseen ja toimitaan terveydenhuollon ammattilaisten antamien ohjeiden mu­kai­sesti. Oppilaitoksen voimassa oleva tapaturmavakuutus kattaa myös opiston alueella vapaa-ajalla sat­tu­nei­den tapaturmien hoitokulut. Tarvittaessa kuraattori ja päivystävä opettaja ovat opiskelijoiden tu­ke­na ajan va­raamisessa.

Kuraattori- ja psykologipalvelut (Kanta-Hämeen Hyvinvointialue)

Kaikki oppivelvollisuutta suorittavat opiskelijat ovat oikeutettuja opiskeluhuollon kuraattori- ja psy­ko­lo­gi­pal­veluihin (Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 ja 9 §:n muuttamisesta 1225/2020).

Psykologi ja kuraattori tarjoavat ehkäisevää, yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuollon palvelua. Työn ta­voitteena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia, myönteistä kehitystä, opiskelua, osallisuutta, sosiaalista vas­tuullisuutta ja elämänhallintaa yhdessä opiston muun henkilökunnan kanssa.

Psykologin kanssa voi selvittää psyykkiseen terveydentilaan liittyviä huolenaiheita (esim. opiskelustressi, ma­sennus, ahdistuneisuus, syömishäiriöt, ihmissuhdevaikeudet, kriisitilanteet tai yleinen pahan olon tunne). Psy­­kologin työnkuvaan sisältyy psykologiset selvittelyt, tutkimukset ja arvioinnit (esim. oppimisvaikeuksiin liit­­tyvissä kysymyksissä). Kuraattorin kanssa voi keskustella esim. opiskelumotivaatiosta, poissaoloista, per­he­-, ystävyys- ja seurustelusuhteisiin liittyvistä huolista, yksinäisyyden tunteesta, elämänhallinnan ky­sy­myk­sis­tä, itsenäistymisestä, vapaa-ajan harrastuksista, päihdeteemoista ja taloudelliseen toimeentuloon liit­ty­vis­t­ä kysymyksistä.  Psykologi ja kuraattori kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarpeita sekä oh­jaa­vat tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja –hoitoon. Työtehtäviin kuuluu yhteistyö huoltajien ja opiskelijan muun palveluverkoston kanssa.

Kuraattori- ja psykologipalvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Opiskelija voi ottaa yh­teyttä kuraattoriin tai psykologiin puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Palveluun voi hakeutua myös esim. rehtorin, pedagogisen rehtorin, opettajan, opinto-ohjaajan, ter­vey­den­hoi­ta­jan, huoltajan tai asuntolaohjaajan välityksellä.

Sosiaalitoimen palvelut (lapsiperheiden sosiaalityö ja vammaispalvelut)

Palveluihin kuuluu mm. lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jolloin lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiak­kaina. Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto, si­­jaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojelun asiak­kaik­si tullaan lastensuojeluilmoituksen kautta, lastensuojelutarpeen arvioimispyynnön kautta tai muutoin, kun lastensuojeluun on saatu tieto lastensuojelutarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluntyöntekijät voi­vat osallistua oppilaitoksessa oppilashuoltoryhmään, kun käsitellään heidän asiakkaitaan. 

Perheneuvola on lasten ja nuorten psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen (tunne-elämä) sekä mielenterveyden on­gelmiin erikoistunut yksikkö.  Perheneuvolaan ohjaudutaan yleisimmin vanhempien yhteydenoton kautta. Esi­merkiksi opiskelijaterveydenhoitaja tai kuraattori saattaa myös ohjata nuoria arviointikäynneille. Opis­ke­li­jan kotipaikkakunnan perheneuvola osallistuu opiskelijakohtaiseen opiskelijahuoltoryhmään silloin kun ky­sees­sä on perheneuvolan asiakkaana oleva opiskelija/perhe tai opiskelijan ohjaamista perheneuvolaan pi­de­tään todennäköisenä. Monet perheneuvolat ovat rajanneet kasvatus- ja perheneuvontapalvelut alle 13-vuo­ti­aille lapsille perheineen, mutta joissakin perheneuvoloissa palveluiden piiriin kuuluvat myös alle 18-vuo­ti­aat nuoret perheineen. Sosiaalihuoltolaki ei rajoita asiakkuutta alle 13-vuotiaisiin.

Erityisasiantuntijat. Opiskeluhuollon tueksi voidaan kutsua eri­tyis­asian­tun­ti­joi­ta.  Asiantuntijoiden kan­nan­o­tot­ huomioidaan opiskeluhuoltotyöskentelyssä. Näitä voivat esimerkiksi olla eri­koislääkäri, psykiatrinen sai­­raanhoitaja, psykoterapeutti, kunnan tai opiskelijan kotikunnan nuorisotyö, et­sivä nuorisotyö, pu­he­te­ra­peut­ti, toimintaterapeutti tai poliisi.

5. Opiskeluympäristön terveys ja turvallisuus

Opiskelijoiden opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ylläpidetään ja edistetään opiston hen­ki­lö­kunnan ja opiskelijoiden palautteen perusteella. Jämsän Kristillisen Kansanopiston Maitoisten opistokampuksella toimii turvallisuustyöryhmä. Turvallisuustyöryhmään kuuluvat rehtori, Maitoisten opistokampuksen pedagoginen rehtori, opetushenkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja sekä opistokampuksen opiskelijoiden edustaja ja vuokranantajan (SRK) edustaja. Työryhmä selvittää lukuvuoden aikana opiskelijoiden kokemaa turvallisuutta sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden lisäämiseksi. Työryhmän tehtävänä on myös Maitoisten opistokampuksen pe­lastusorganisaationa ja kriisiryhmänä toimiminen. Kuraattori kuuluu kriisiryhmään niissä tilanteissa, kun kriisi koskee opiskelijoita. Työryhmä osallistuu työ­suo­jelutarkastuksiin ja palotarkastuksiin sekä suorittaa vuosittaisen sisäisen turvallisuusauditoinnin ja riskien arvioinnin. Työryhmä vastaa kriisiohjeiden ja pelastussuunnitelman päivityksestä ja hen­ki­­lökunnan kouluttamisesta kriisitilanteita varten. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti kaksi kertaa ke­vät­kau­della ja kaksi kertaa syyskaudella sekä tarvittaessa useamminkin. Opiston opiskelu- ja asun­tolatiloissa tehdään säännöllisesti kuntotarkastuksia. Opiskelijoille pidetään heti al­ku­syk­systä käyttö- ja turvallisuuskoulutus asuntolaelämiseen liittyen. Opiskelijoille ja henkilökunnalle jär­jes­te­tään vuosittain poistumis- ja suojautumisharjoitukset.

Jämsän Kristillisellä Kansanopistolla on voimassa oleva kriisitoimintamalli äkillisiä kriisitilanteita varten. Kriisitoimintamallissa on kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla henkilökunta voi tukea opiskelijoita kriisitilanteissa. Kriisitoimintamalli sisältää myös taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta, toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi sekä tiedottamisen kriisitilanteessa. Kriisitoimintamalli ja pelastussuunnitelma ovat kaikkien henkilökunnan jäsenten löydettävissä sähköisenä versiona opiston IMS-järjestelmästä.

Tapaturmia ehkäistään kartoittamalla riskit ja vaaranpaikat mm. sisätiloissa, opistokampuksen piha-alueilla ja asun­to­lois­sa. Henkilökunta huolehtii havaittujen riskien minimoimisesta sekä kirjaa havaitsemansa riskit IMS-järjestelmässä olevaan riskiraporttiin. Turvallisuustyöryhmä käy kokouksessaan läpi riskiraportit ja varmistaa, että riskit on joko poistettu tai niiden vaikutukset on minimoitu.  Mikäli opiskelijaryhmä poistuu opistokampuksen alueelta osana opetusta, opettaja laatii etukäteen turvallisuusasiakirjan, jossa arvioidaan riskit sekä määritellään toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Opistokampuksen pedagoginen rehtori hyväksyy turvallisuusasiakirjan.

Opettajille, ohjaajille ja opistokampuksen muulle henkilökunnalle järjestetään ensiapukoulutusta. Opistokampuksella on en­sia­pu­tarvikkeet päivystäjän huoneessa ja korkeamman riskin tiloissa (keittiö).  Ensiapukaapin sisällöstä vastaa vuokranantaja (SRK). Pienten naarmujen ja haavojen tai pienten ta­pa­tur­mien hoidossa noudatetaan normaaleja itsehoito-ohjeita. Jos tarve vaatii eikä opiskelijaterveydenhoitaja ole talossa, opiskelija ohjataan terveyskeskukseen tai päivystykseen.  

Tapaturman tai sairaustapauksen sattuessa ollaan yhteydessä opiskelijan huoltajaan ensisijaisesti opiskelijan omasta, ja hänen kanssaan niin sovittaessa, henkilökunnan toimesta. Opistolla on opiskelijoille vakuutus, jo­ka korvaa opiston toiminnassa tapaturmasta aiheutuneet hoitokulut. Oppilaitoksen ulkopuolista hoitoa vaa­ti­neesta tapaturmasta tehdään aina ilmoitus toimistoon. 

Oppilaitoksen oppimisympäristön tulee tukea opiskelijan oppimista ja kasvua ja sen on oltava fyysisesti, psyyk­kisesti ja sosiaalisesti opiskelijalle turvallinen.  Oppilaitoksen järjestyssäännöt sekä lainsäädäntö on laa­dittu tukemaan tätä tavoitetta. Oppilaitoksessa tehdään häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevää työ­tä viikoittain teemapäivissä, ryhmänohjaustunneilla sekä talon tunneilla. Opiskelijoiden itsetuntemusta, on­nistunutta vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä lisäävät aiheet näkyvät oppilaitoksen opetus-suun­ni­tel­mas­sa, mutta tarvittaessa niitä voidaan kohdentaa jokaisen vuosikurssin erityistarpeiden perusteella. 

Oppilaitoksen jokaisen työntekijän velvollisuus on puuttua näkemäänsä ja kuulemaansa kiusaamiseen. Ti­lanteen selvittely on opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön vastuulla. Muissa työtehtävissä olevat il­moittavat kiusaamistilanteista heille. Kiusaamistilanteen nähnyt tai kuullut opettaja voi selvittää tilannetta it­se tai ryhmänohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajalle pitää aina mennä tieto kiusaamistilanteista ja niiden sel­vit­telyistä. Tarvittaessa otetaan yhteys kuraattoriin, opinto-ohjaajaan tai muuhun opis­ke­li­jahuoltoryhmän jäseneen. Tarvittaessa asiaa varteen perustetaan monialainen asiantuntijaryhmä tai asiaa käsitellään yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä, jos kiusaaminen koskettaa koko opiskelijakuntaa. Erityisen vai­­keissa tapauksissa voidaan myös konsultoida oppilaitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita (kuten psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja). 

Kun saadaan tieto kiusaamisesta, kuullaan ensin kahden kesken kiusatuksi joutunutta ja sen jälkeen kiu­saa­jaa/kiusaajia. Kun kaikkia on kuultu erikseen, kutsutaan heidät yhdessä paikalle. Sovitaan asia ja teh­dään so­pimus kiusaamisen loppumisesta. Ryhmänohjaaja ilmoittaa asiasta alle 18-vuotiaiden opis­keli­joiden huol­tajille.

Jos kiusaaminen sopimuksesta huolimatta jatkuu, seuraavassa palaverissa asianomaisten lisäksi on mu­kana kak­si aikuista (opettaja/ryhmänohjaaja sekä oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän jäsen). Kiu­saa­mis­ti­lan­ne käydään uudelleen läpi, tehdään sopimus kiusaamisen loppumisesta ja asian seu­ran­nas­ta. Sovitut asi­at kirjataan muistioon, jonka allekirjoittavat kaikki palaverissa läsnä olevat. Muistio lähetetään tie­doksi sekä al­le 18-vuotiaiden opiskelijoiden kotiin, että pedagogiselle rehtorille.

Jos kiusaaminen edelleen jatkuu, seuraavassa palaverissa on koolla em. henkilöiden lisäksi pedagoginen reh­to­ri ja alle 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmat. Riippuen tilanteen vakavuudesta pedagoginen rehtori pu­hut­te­lee ja nuhtelee opiskelijan ja/tai antaa kirjallisen varoituksen. Kirjallinen varoitus merkitsee sitä, et­tä opis­ke­lija on vaarassa tulla erotetuksi, jos hänen käytöksensä ei muutu.  Lisäksi kartoitetaan kiusaajan opis­ke­li­ja­huollon tuen tarve, mm. kuraattorin selvittelyt, nuorisopsykiatrinen apu jne.

Vakavissa tapauksissa ja pitkään jatkuneen kiusaamisen selvittelyssä otetaan yhteys poliisiin. Kiu­saaminen on väkivaltaa ja väkivalta on rikos (Suomen perustuslaki). Kiusaamiseen ja väkivaltaan voi syyl­listyä myös op­pilaitoksen työntekijä. Opiskelija ei välttämättä uskalla puhua asiasta opistossa. Siksi ko­te­ja tulee kan­nus­taa ottamaan yhteyttä opistoon heti, kun nuoren koulunkäynnissä on pulmia.

Opistokampus on päihteetön ja savuton. Terveellisten elämäntapojen korostaminen ja niihin ohjaaminen on esillä opiston toiminnan kaikilla tasoilla jo­­ka vuosi (järjestyssäännöt, mahdolliset teemapäivät, talon tunnit, liikuntatuntien ja muiden oppituntien si­­­­sällöt, koko henkilökunnan toteuttama kasvatustyö).  Opistossa pääpaino erilaisten päihteiden käytön osal­­ta on ennaltaehkäisevässä työssä. Päihteiden, huumaavien aineiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden hallussapito, myynti, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena oleminen oppilaitoksen alueella on ehdottomasti kielletty. Kielto koskee myös vieraita. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin, mukaan lukien sähkötupakan käytön ja nuuskan käytön oppilaitoskäytössä olevalla alueella kaikenikäisiltä sekä tupakkatuotteiden hallussapidon alle 18-vuotiailta. Opisto on ilmoitusvelvollinen poliisille, joka voi antaa sakkorangaistuksen tupakoinnista.

Jos epäillään opis­ke­li­joi­den käyt­tävän päihteitä/huumeita, hänet ohjataan opiskelijaterveydenhoitajalle. Opis­ke­li­ja­ter­vey­den­hoi­ta­ja sel­vit­tää tarvittaessa alkoholin käyttöä kyselyllä. Huumeiden käytöstä epäilty lähetetään ter­veys­kes­kuk­seen. Päihtyneenä opistossa esiintyvä opiskelija ohjataan pedagogisen rehtorin luo. Pedagoginen rehtori kutsuu mukaan toisen ai­kuisen (ensisijaisesti opiskeluhuoltoryhmän jäsen). Jos opiskelijaterveydenhoitaja on paikalla, hän arvioi opis­kelijan kunnon (puhallutus opiskelijan suostumuksella tai opiskelija toimitetaan terveyskeskukseen ve­ri­kokeeseen). Tästä ilmoitetaan aina huoltajille. Jatkotyöskentelyyn kuuluu asian käsittely opiskelijan, huol­ta­jien ja mahdollisesti muiden opiston opiskelijoiden kanssa sekä ilmoitus lastensuojelulle (krii­si­toi­min­ta­mal­lissa yksityiskohtaisemmat ohjeet).

Jos epäillään opiskelijan olevan huumeiden vaikutuksen alaisena opistossa, opiskelija ohjataan opi­s­ke­li­ja­ter­veydenhoitajalle/terveyskeskukseen, missä pyritään epäilys todentamaan ja asiasta ilmoitetaan huol­ta­jal­le.

Tilanteissa, joissa opiskelija tai joku muu uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti, ollaan yhteydessä po­liisiin. Myös muissa rikoksiin liittyvissä tapauksissa kuten ilkivalta, ulkopuoliset häiriköt, perheväkivalta tai sek­­suaalirikokset, ollaan yhteydessä poliisiin. Opiskelijan kotipaikkakunnan sosiaalityön kanssa tehdään yhteistyötä ja heitä konsultoidaan opis­ke­li­ja­koh­tai­sen tarpeen mukaan (esim. lastensuojelu, perheneuvolapalvelut). Nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kans­sa tehdään yhteistyötä opiskelijan siirtymissä seuraavaan oppilaitokseen tai esimerkiksi opiskelijan kes­keyt­täessä opinnot.  Etsivä nuorisotyö ja sen kautta saatavat palvelut ovat esillä myös opistovuoden aikana esi­merkiksi teemapäivien yhteydessä. 

6. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuranta

Vuosittain selvitetään opiskelijoiden näkemyksiä oppilaitoksen toiminnasta sekä opiskeluhuoltoon liittyvien pal­veluiden saatavuudesta ja toiminnasta.  Seurannasta vastaa opistokampuksen pedagoginen rehtori. Opis­to­vuo­den lopussa tehtävästä palautekyselystä saadaan tie­toa opiskelijoiden antamasta arvioista koskien esimerkiksi tukitoimien toteutumisesta, yleisestä viih­ty­vyy­des­tä, arvioinnista, tasa-arvon toteutumisesta sekä muista fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ym­pä­ris­töön liittyvistä asioista. Opiskeluvuoden aikaiset poissaolotilastot kertovat omalta osaltaan opiskelijoiden ti­lan­teesta. Kyselyn tulokset käydään läpi vuosittain yhdessä koko oppilaitoksen henkilökunnan kans­sa.  Tuloksista tiedotetaan ja niitä käsitellään tarpeen mukaan kunta-/hyvinvointialuekohtaisessa opis­ke­lu­huol­lon ohjausryhmässä.

Ryhmänohjaajat kar­­toittavat opiskeluryhmien hyvinvointia esimerkiksi ryhmänohjaustunneilla toteutettavilla kyselyillä ja ryh­mäkeskusteluilla. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tuen tarpeesta saadaan tietoa myös säännöllisesti to­teu­tettavilla ryhmänohjaajan keskusteluilla. Iltanuoriso-ohjaaja vastaa vapaa-ajan toiminnasta. Huolen syn­ty­­essä keskustellaan opiskelijan kanssa ja tarvittaessa voidaan kutsua koolle yksilöllinen opis­ke­lu­huol­to­ryh­mä. 

Opiskeluhuoltosuunnitelma on koko henkilökunnan saatavilla sähköisessä muodossa. Uusia työntekijöitä tie­dotetaan ja perehdytetään opiskeluhuoltosuunnitelmaan työsuhteen alussa. Johtokunnan hyväksymä opis­keluhuoltosuunnitelma on luettavissa oppilaitoksen kotisivuilla, osoitteessa www.jamsanopisto.fi

Opiskeluhuollon palveluista tiedotetaan huoltajia lukuvuoden alussa Wilman kautta, opistovuoden aloi­tus­ti­lai­suudessa ja/tai kotiväen päivässä. Vastuu tiedottamisesta on pedagogisella rehtorilla. Opis­ke­lu­huol­to­suun­nitelma on yhteistyö- ja viranomaistahojen luettavissa opiston verkkosivuilla. Toimintaohjeet krii­si­ti­lan­teis­sa tiedottamiseen löytyy kriisitoimintamallista. Tiedotusvastaava kriisitilanteissa on opistokampuksen pedagoginen rehtori tai hänen sijaisensa.

Liite A. Oppivelvollisen nuoren polku Maitoisissa kansanopiston oppivelvollisuuskoulutuksen näkökulmasta

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto koostuu koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaisesta opiskeluhuollosta ja opiskeluhuollon palveluista, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3§.) www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287 Kaikki oppivelvollisuutta suorittavat opiskelijat ovat oikeutettuja opiskeluhuollon palveluihin 1.8.2021 alkaen. Samalla myös oppilaitoksen sijaintikunnan velvollisuus järjestää opiskeluhuollon 2 psykologi- ja kuraattoripalveluita laajenee. (Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 ja 9 §:n muuttamisesta 1225/2020.)

Oppilas- ja opiskelijahuollon terveydenhoitajat, koululääkärit, psykologit ja kuraattorit tekevät ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä ja yksilökohtaista palvelutyötä, jonka tavoitteena on edistää oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Nuoret/huoltajat voivat ottaa yhteyttä oman koulun/oppilaitoksen työntekijöihin kaikenlaisissa asioissa. Tarjolla on arviointi-, ohjaus-, neuvonta-, tuki-, konsultaatio-, suunnittelu- ja tutkimuspalveluja. Ne ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan koulun/oppilaitoksen henkilökunnan ja muun palveluverkoston kanssa (esim. lapsiperheiden sosiaalityö, etsivä nuorisotyö ja nuorisopsykiatrian poliklinikka).

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. (Nuorisolaki 10§, 21.12.2016/1285 ja 30.12.2020/1232)

Nuorten työpajatoiminta/ LuovaStartti

Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. (Nuorisolaki 13§, 21.12.2016/1285 ja 30.12.2020/1232) Startti on matalan kynnyksen kohdennettua ryhmätoimintaa17-28-vuotiaille. LuovallaStartilla tuetaan nuorta löytämään omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä vahvistetaan itsetuntemusta, jotta oman elämän haltuunotto olisi mahdollista. Painopiste on elämänhallinnassa, erilaisten asioiden kokeilemisessa sekä rutiinien löytämisessä elämään. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161285#a30.12.2020-1232

Sosiaalityö

Lapsiperheiden sosiaalityö Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää kunnan asukkaiden hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Sosiaalihuollon toimin vaikutetaan kuntalaisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä toimintakykyyn ja osallisuuteen. Sosiaalityön palvelut on jaettu aikuissosiaalityöhön ja lapsiperheiden sosiaalityöhön. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Se tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatustyössä ja huolenpidossa.

Sosiaalityöllä on velvoite edistää niitä rakenteita, jotka tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Tiivis yhteistyö sivistystoimen toimijoiden kanssa antaa mahdollisuuden kehittää yhdessä tukitoimia. Palvelutarpeen arvio: Lapsesta/nuoresta ilmaistun huolen jälkeen aloitetaan lapsen ja perheen osalta palvelutarpeen arvio. Tämä palvelutarpeen arvio on selvitys lapsen tilanteesta ja siinä mietitään mahdolliset tuen tarpeet. Tukitoimet voidaan kohdistaa joko lapseen/nuoreen tai koko perheeseen. Nämä tukitoimien sisällöt suunnitellaan yhdessä perheen kanssa.

Sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus alkaa huoli-ilmoituksesta. Jos palvelutarpeen arvion jälkeen todetaan, että lapsi/nuori tarvitsee vielä tukitoimia, jatkuu hänellä sosiaalihuollon asiakkuus. Asiakkuuden aikana sosiaalihuoltolain mukaisina tukitoimina voidaan tarjota – sosiaalityöntekijän tukea, – sosiaaliohjaajan tukea, – perhetyötä tai tukihenkilötyötä, – kotipalvelua, – perheneuvolan palveluja, – mielenterveystyötä, – päihdetyötä sekä – lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 5 §:ssä sanotaan ”Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on 4 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi 4 kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. Jos sosiaalihuollon asiakkuus tukitoimineet ei riitä turvaamaan lapsen kasvua ja kehitystä, voidaan lapsi ottaa lastensuojelun asiakkuuteen. Avohuollon tukitoimina voidaan myös tarjota yllä mainittuja tukitoimia ja niiden lisäksi myös avohuollon sijoitusta. Avohuollon sijoituksella voidaan tukea mm. koulunkäyntiä. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

Lomake 1 Suostumus opiskeluhuollon palveluihin

Linkki PDF-tiedostoon: Lomake 1 Suostumus opiskeluhuollon palveluihin

Lomake 2 Opiskeluhuollon kertomus

Linkki PDF-tiedostoon: Lomake 2 Opiskeluhuollon kertomus

Lomake 3 Muistio kiusaamistilanteen selvittelystä

Linkki PDF-tiedostoon: Lomake 3 Muistio kiusaamistilanteen selvittelystä