Lukuvuonna 2018–2019 opistossa opiskellaan Opistovuosi-linjalla tai Erityisoppijan opistovuosi -linjalla.
Opistovuosi-linjan opiskelijat valitsevat hakuvaiheessa itselleen pitkän valinnan, jonka opinnot kattavat noin kolmanneksen opiskelijan opinnoista. Lisäksi opiskelija valitsee itselleen valinnaisaineita.
Opistovuosi -linjan pitkät valinnat lukuvuonna 2018–2019:
Englannin kieli, kulttuuri ja kirjallisuus
Finnish as a second / foreign language
Kotitalous
Liikunta
Musiikki
Tavoitteena lukio
Tekninen työ
Yrittäjyys
____________________________________________________________________________________________________________________
Lukuvuonna 2019–2020 opistossa opiskellaan Opistovuosi-linjalla, Erityisoppijan opistovuosi -linjalla tai Korkeakouluopintoihin suuntaavalla linjalla
Opistovuosi-linjan opiskelijat valitsevat hakuvaiheessa itselleen pitkän valinnan, jonka opinnot kattavat noin kolmanneksen opiskelijan opinnoista. Lisäksi opiskelija valitsee itselleen valinnaisaineita.
Opistovuosi -linjan pitkät valinnat lukuvuonna 2019–2020:
Englannin kieli, kulttuuri ja kirjallisuus
Finnish as a second / foreign language
Kotitalous
Musiikki
Tavoitteena lukio
Tekninen työ
Yrittäjyys
_____________________________________________________________________
Lukuvuoden 2019-20 Opistovuosi-linjan sisältö:
Opistolainen kokoaa itselleen oman opintopolun. Tuo opintopolku on hyvä rakentaa niin, että se on mahdollisimman motivoiva – jotta se palvelee parhaiten opiskelijan omia tarpeita ja mieltymyksiä. Jokainen opistoon hakeva valitsee itselleen pitkän valinnan. Pitkän valinnan sisältämiä oppiaineita opiskellaan keskimäärin viisi tuntia viikossa. Seuraavassa listassa on muutamia keskeisiä asioita jokaisesta pitkästä valinnasta:
PITKÄT VALINNAT
Englannin kieli, kulttuuri ja kirjallisuus: Opinnot tähtäävät siihen, että opiskelija oppii käyttämään englantia sujuvasti ja monipuolisesti. Kieli tulee tutummaksi kulttuuriopintojen ja kirjallisuuden kautta, ja kulttuuritietous monipuolistuu kielitaidon kasvaessa sekä kirjallisuutta tutkiessa. Opetus tapahtuu pääasiassa englanniksi.
Finnish as a second / foreign language: Tämä pitkä valinta on tarkoitettu heille, jotka puhuvat suomea toisena tai vieraana kielenä ja haluavat parantaa suomen kielen taitoaan.
Kotitalous: Opinnot sisältävät ruoanlaittoa ja kokkausta, kirjanpitoa ja pyykkihuoltoa, juhlien valmistelua sekä kuluttajakasvatusta. Opiskelija perehtyy kansainvälisiin keittiöihin ja erityisruokavalioihin.
Musiikki: Opinnot sisältävät monipuolisesti erilaisia musiikkiopintoja, mm. kuoronjohtoa, soiton opetusta, urkujen viritystä ja virsitietoa.
Tavoitteena lukio: Opiskellaan lukion kursseja. Tarkoituksena on oppia lukion työskentelytapoja ja samalla suorittaa lukion kursseja englannissa, matematiikassa, terveystiedossa, uskonnossa, psykologiassa, äidinkielessä ja ruotsissa.
Tekninen työ: Opinnot sisältävät erilaisia teknisiä töitä, kuten auto- ja konetekniikkaa, materiaali- ja pintakäsittelyä sekä kiinteistönhoitoa.
Pitkien valintojen lisäksi jokainen hakija valitsee itselleen lyhyitä valintoja eli valinnaisia aineita laajasta valikoimasta. Valinnaisena voi suorittaa esimerkiksi lukiokursseja, musiikin kursseja.
________________________________________
LYHYET VALINNAT
Tässä joitakin poimintoja lyhyiden valintojen valikoimasta:
HUOM.: Tässä listassa ei ole kaikkia lyhyitä valintoja. Lista voi vielä muuttua.
• englannin keskustelu
• sähly
• kuorot
• lukion kursseja (englanti, ruotsi, äidinkieli, matematiikka…)
• sulkapallo
• kuvataide
• korotuskursseja (korotetaan peruskoulun arvosanoja)
• hygieniapassi
• kokkaus
• musiikin valinnaisia
• pyörän huolto
• jääkiekko
• tietoverkot
• lehden toimittaminen
• musiikin perusteet
• tekninen työ
• radiotoiminta
• mediakurssi
• talonmieskurssi
________________________________________
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
Voiko opistossa edelleen korottaa peruskoulun arvosanoja?
Opistossa voi edelleen korottaa peruskoulun arvosanoja esim. englannissa, matematiikassa, äidinkielessä ja terveystiedossa. Julkaisemme kattavan listan oppiaineista, joissa arvosanoja voi korottaa. Erona aikaisempiin vuosiin on, että korottajat eivät ole enää oma ryhmänsä. Tämä johtuu siitä, että opiskelijoilla saattaa olla erilaisia korotustarpeita ja -haluja.
Miten opistoon hakeutuva voi tietää, että varmasti pääsee opiskelemaan haluamiaan kursseja, jos pääsee opistoon sisään?
Hakija valitsee jo hakulomakkeessa ns. pitkän valinnan. Jokainen opiskelija on jossakin pitkässä valinnassa eli opiskelee ko. oppiaineita n. 5 t (á 60 min) viikossa. Sen lisäksi opiskelija valitsee muita haluamiaan oppiaineita kurssitarjottimesta. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman hyvin näihin toiveisiin.
Jos olisi halunnut hakeutua entiselle Musiikkilinjalle, voiko nyt uudessa systeemissä olla varma, että pääsee osallistumaan runsaasti musiikkiopintoihin?
Tällaisessa tapauksessa voi laittaa pitkän valinnan ykkösvaihtoehdoksi ”Musiikki”. Sen lisäksi on runsaasti musiikkivalinnaisia, joihin voi osallistua.
Missä vaiheessa eri opintoihin kurssin sisällä hakeudutaan? Miten valinnat tehdään vai pääsevätkö kaikki opiskelemaan kaikkea haluamansa määrän?
Ensin valitaan opiskelijat hakijoiden joukosta. Sitten pyydetään valitsemaan joitakin ns. lyhyitä valintoja eli kursseja, jotka kestävät yhden jakson. Pyrimme siihen, että kaikki saavat opiskella haluamiaan oppiaineita. Jos jollekin kurssille on suuri kysyntä, voi olla, että sitä pääsee opiskelemaan yhdeksi jaksoksi eikä koko vuodeksi.
Jos valinnat tehdään vasta kurssin alettua, onko mahdollista, että joutuukin valitsemaan opintoja, joista ei ole kiinnostunut?
Pyrimme ensisijaisesti siihen, että kaikki pääsevät niille kursseille, joista ovat kiinnostuneita.
Onko heikommalla todistuksella jatkossa mahdotonta päästä opistoon eli valitaanko lahjakkaammat sisään ensin?
Kaikilla on mahdollisuus päästä opistoon. Johtokunta on linjannut, että opistoon pääsevät he, joilla on selkeä tarve opistovuodelle. Tämän takia on tärkeää, että hakija paneutuu hakulomakkeeseen huolella ja vastaa kysymyksiin kattavasti. Hakija voi myös pyytää huoltajat apuun hakemusta täyttäessään. Pitkiin valintoihin valitaan pääsääntöisesti noin puolet opiskelijoista muilla perustein – eli ei arvosanojen perusteella. jäljelle jääneet opiskelijapaikat eli 50 % kunkin pitkän valinnan paikoista täytetään arvonnalla, jossa ovat mukana ne, jotka eivät tulleet valituksi opintojen mukaan, ottaen huomioon kyseisen pitkän valinnan mahdollisen osaamistason alarajan. Varasijat valitaan arvonnalla.
Onko ensi vuonnakin joka toinen viikonloppu vapaata ja joka toinen opintoja?
Kyllä. Sisäviikonloppujen lauantaisin on yleensä teemapäivä, jonka ympärille päivän ohjelma rakentuu.
Milloin valinnaisaineiden valinnat tehdään?
Valinnaisaineiden (,joita kutsutaan myös lyhyiksi valinnoiksi,) valinta tehdään toukokuussa. Opiskelijoiksi hyväksytyt hakijat saavat hyväksymiskirjeen yhteydessä lomakkeen, jossa tehdään alustavasti lyhyet valinnat. *Alustava* tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että lopullinen lista tarkentuu vasta elokuussa.
Mikä kerhotoiminta? Kuulin, että siihen panostetaan tänä vuonna.
Tavoitteena on lisätä iltaisin tapahtuvaa omatoimista toimintaa. Monet opiskelijat osaavat erilaisia juttuja, joita he tekevät mielellään toisten opiskelijoiden kanssa. Samasta aiheesta tai tekemisestä kiinnostuneet voivat kokoontua ja harrastaa yhdessä. Opiskelija, joka vetää jotakin kerhoa, saa siitä suoritusmerkinnän opistotodistukseen. Ideoita: mieskuoro, lenkkeilykerho, näytelmäkerho, enkkukerho, naiskuoro, lanituskerho, askartelukerho, palapelikerho… toisin sanoen vain mielikuvitus on rajana.